Hiekan hautausmaan harmaantuneet puuristit kertovat Konevitsan luostarin tarinaa
Konevitsan luostari evakuoitiin maaliskuussa 1940 nykyisen Suomen puolelle. Luostarin veljestö ehti ottaa mukaansa vain muutamia esineitä, joista tärkein oli nykyään uudessa Valamossa sijaitseva ihmeitätekevä Konevitsan Jumalanäidin ikoni.
Luostariveljestö osti Hiekka-nimisen tilan Keiteleeltä, minne toiminta siirtyi. Veljestö kasvatti marjoja ja vihanneksia, joita myytiin luostarin lisäksi myös Kuopion torilla. Tilalla tuotettiin myös koristekasveja.
Hiekan luostari oli toimintavuosinaan myös rakentuvan Suomen ortodoksisen kirkkokunnan keskeisiä paikkoja. Luostarissa kävi kesäisin paljon pyhiinvaeltajia ja alueella järjestettiin myös ONL:n kesäleirejä.
Rsitisaatto ONL:n kesäleirillä Keiteleen Hiekassa. Kuva: Kemin historiallinen museo / Finna
Hiekassa luostari ehti toimia hieman alle 20 vuotta, kunnes taloudellisten haasteiden sekä veljestön vähenemisen ja ikääntymisen vuoksi toiminta sulautettiin osaksi Valamon luostarin toimintaa. Toiminnan hiipumista edisti kasvihuoneen lämmitysuuneista alkanut tulipalo, minkä seurauksena luostarin navettarakennus paloi maan tasalle.
Hiekan luostarin toiminta lakkasi 50-luvun puolivälissä. Jäljelle jäi tilan läheisyydessä sijaitseva Hiekan ortodoksinen kalmisto, jonne on haudattu 25 Konevitsan luostarin veljestön jäsentä, luostarin työntekijöitä ja muutama siviili. Hiekan tila siirtyi luostaritoiminnan loppumisen jälkeen yksityisomistukseen.
Vanhan mäntykankaan keskellä sijaitsevassa kalmistossa on ainutlaatuinen tunnelma. Harmaantuneet puuristit muistuttavat Konevitsan luostarin menneisyydestä ja munkkiveljestön sinnittelystä uusilla asuinsijoilla.
Kalmisto sijaitsee Nilakkajärven rannan tuntumassa, noin 15 kilometriä Keiteleen keskustasta etelään.
Hiekan ortodoksinen hautausmaa, Hiekantie 177, Keitele
